Uskomatonta, että jo neljäs työpäivä takana

Ensimmäistä kertaa pääsin sitten tänään tapaaman meidän oikeita asiakkaita, olin kahdessa ryhmässä mukana. Women's Group on ryhmä naisille, jotka kerääntyvät kerran viikossa ja se on pääasiallisesti vaan yhdessä oloa, kokkausta, korujen tekemistä ja muuta sellaista. Nämä naiset ovat yleensä yksin asuvat, entiset päihteiden käyttäjät, syrjäytymisvaarassa olijat, jotkut kuntoutuu esimerkiksi depressiosta. Ilmapiiri ryhmässä oli aivan mahtavaa, paljon naurua ja huumoria ja sen huomasi, että nämä naiset todellakin välittävät toisistaan. Sydäntä lämmittävä. Tänään juteltiin, kerroin itestäni ja mitä olen tekemässä ja sitten jokainen kertoi minulle hiukan itsestä. Ja päätettiin, mitä tehdään seuraavat kerrat. No sitten heillä tulikin mainio idea- mitä jos seuraavassa kokkausryhmässä kahden viikon päästä minä opettaisiin heille jonkun suomalaisen ruuan tekemista!! Apuva!! Ideoita?? Karjalanpaisti ei onnistuu, koska meillä on aikaa vaan 2,5h. Mut mitä muuta voisin tehdä?? Jälkiruuaksi ajattelin joko kauralastuja, siis näitä ohuen ohuita kaurakekseja, mitä olen joskus jossain saanut ja mitkä on niiin suussa sulavia. Tai onko muita ehdotuksia? Ja mikä se pääruoka voisi olla? No onpas mulla nyt paineita päällä :) Eli nyt näitä resepteja tulemaan, täytyy se lippu pitää korkealla!!

Sitten sen jälkeen hyppäsin bussiin ja lähdin sinne Health All Around järjestön järjestämään Vanhemmusryhmään (Parenting) yhteen kouluun. Sinne kokoontuu kerran viikossa vanhemmat, jotka tarvitsevat tukea lasten kasvattamisessa. Ja on sekä naisia että miehiäkin! Nooh, ajattelin, että hyvä, minapas opetan! Mutta seuraavat pari tuntia olivat itsellekin niin mielenkiitoisia, että kuuntelin korvat höröillä ja suu auki koko ajan! Hyviä pointteja eri näkökulmasta. Näyttää, että täälläpäin iso ongelma on se, että lapsille ei annetta yhtään vastuuta. 85% 8-10-vuotaista lapsista ei ole edes kertakaan lähtenyt yksin kouluun. Eikä 10.vuotiaatkan käy yksin tai kavereiden kanssa puistossa leikkimassa. Kun kerroin, että mun 7.vuotias tyttäreni kävele joka päivä kouluun ja takaisiin yksin ja iltapäivällä lähtee leikkimään pikkuveljen kanssa leikkipuistoon, he olivat aivan kauhuissaan. Mutta kurssilla heille kuitenkin yritettiin opettaa, että se on aivan normaalia. Käytiin läpi erilaisia lukuja, mitä lapsille täällä on tapahtunut ja se oli itse asiassa kaikille aika yllättävä, että lasten onnettomuudet ja väkivaltatilaantet tapahtuvatkin yleensä kotona tai jonkun perheenjäsenen luona.  Meinän näissä kahdessa ryhmässä nyt käydä joka torstai, ne on kyllä tosi antavia ja ihan kiva nähdä sitä eroa, miten täällä ja kotona asioita opetetaan. Pitänee varmaan alkaa kouluttamaan omia ohjaaija koulullani. No se oli vitsi!

Perjantaisiin täälläpäin näyttä olevansa puolikas työpäivä aika monella (ja myös minulla-jippiii) ja ajattelin lähteä töiden jälkeen keskustaan. Mulla on vielä kaikki hyvät ostoskeskuksetki käymättä ja olenhan ollut täällä jo kohta lähes viikon!!! Enkä ole vieläkään maistanut paikallisia ruokiakaan. No, huomenna se kaikki korjaantu :P