On ollut kiiretta, mut nyt hieman kuulumisia
Maanantai aamulla sitten lähdin työkaverini kanssa (joka harrasta näitä ultramaratoneja) juoksemaan.. Koska kaveri puhu niin erilaista skottimurretta, en ehkä ihan kaikkea tajunut, mitä sovittiin juoksemisesta, mutta näin paljon mäkiä ylös-alas en ole elämäni aikana yhteensäkään juossut. Ja olen juoksenut aiiiika paljon. Olin ekalla kilometrilla jo, kun juostiin mäkeä pitkiin ylös, ihan tööt, mutta en missään nimessä halunut luovuttaa (en kehtänyt), vaan yritin pysyä hänen perässä ja kerätä voimiani, kun mentiin alasmäkeä. Ja se oli hyvää!! Ja teki hyvää! 14,2 km! Ja mitkä näköalat! Otin muutaman kuvan teille, mutta siis se kaikki on oikeasti paljon kauniimpi, koska mun kuvanottotaidot on yksinkertaisesti surkeat. Anteeksi!
Puolentoista tunnin juoksun jälkeen lupasin itselleni, että en edes kävele ikinä ainuttakaan mäkeä ylös, mutta tänään jo kysyin työkaveriltani, voidaisko mennä ensi viikolla taas :). Siitä jää koukkuun!! Suosittelen!!
Töissä on ollut aika paljon samaa, mitä viimme viikoillakin mutta uusia asiakkaita olen tapaanut ja maanantaina kävin yhdessä paikassa keskustassa, mikä on sellainen päivätoimintakeskus ihmisille, kenellä on mielenterveysongelmat. Se on kaupunkin rahoittamaan paikka ja hyvin erilainen näistä, mitä olen aikaisemmin nähnyt. Henkilökunta on vaan muutama ja heillä on aina mieletön kiire, koska porukka käy siellä paljon. Ihmisiä on ihan laitaista laitaan- paljon eri-ikäisiä mutta erityisen paljon nuoria, jopa 20. vuotiaita. Siellä on pieni kahvila, jossa henkilökunta itse tekee lounaan, mitä saa osta melko halvalla hinnalla, tarjotaan vielä kahvi ja teeta ja sen sellaista. Yläkerrassa on pari huonetta, toisessa on musiikkikamat, toisessa maalaustarvikkeet ja niitä voi käyttää melko vapaasti mutta parilla kerralla viikossa on ihan ohjattuja tunteja. Ja alakerrassa.. alakerrassa heillä on oma radioasema!! Lähetystä voi kuunella internetista ja ne samat asiakkaat, he tekevät niitä ohjelmia! Siis aivan siisti juttu! Ja on tykätty ja suosittu kans! Saatta olla, että pääsen sinne ensiviikolla ehkä apulaiseksi (siisei radioon), mutta ei siitä vielä sen enempää, kerron sitten jos pääseen. Henkilökunnalta saa vielä apua työpaikan etsimisen, etuuksien hakemiseen, majoituksen hakemiseen jne jne. Lista on pitkä ja henkilökunta motivoitunut. Rahoitusta on alennettu ja palkkoja vähennetty, mutta sitä en henkilökunnan asenteessa nähnyt. Huippuporukka! Oisi siis todella kiva päästä mukaan muutamaksi kerraksi heidän tiimiin. Mistä he ottavat sen kaiken positiivisuuden ja haluun auttaa ja antaa vaikka palkka on pieni ja paljon kiitosta ei ehkä saakkaan..? Ihmiset täällä kyllä välittää aidoisti toineen toisistaan.
Tiistaina lopetin työpäivän vasta 5 jälkeen illalla ja oli kiire kotiin suihkuun ja laittautumaan, koska kauan odotettu Riverdance oli Playhousessa! Ja se oli jotain uskomatonta! Aivan mahtava kokemus! Olen onnellinen, että minulla oli mahdollisuus sitä nähdä ja kokea. Siis en tajua, miten ne pystyvät sellaiseen tanssiin? Katsokaa youtubesta vaikka joku pätkä siitä. Tanssijat olivat kaikki melko nuoria, varmaan n 18-24 vuotaita, ainakin näyttivät siltä. Ihan huippu Irlantilaista tanssia.
Vieressäni istui söötti eläkkeläispariskunta, juteltiin hiemän niitä näitä. He asuvat Edinburghista muutaman tunnin ajomatkan päässä ja yleensä tulevat kaupunkiin katsomaan moisia esityksiä, ovat pari yötä hotellissa ja lähtevät sitten kotiin takaisiin. Sain heiltä pitkän listan, mitä mun ehdottomasti pitää tehdä ja nähdä täällä :). Yhdessä niissä kävinkin:
St Mary's Cathedral ihan ydinkeskustassa. No, nätti kirkko on! Istuin hieman penkillä, odotin, tuleeko SE tunne, mutta ei tullut taaskaan, niin napsin pari kuvaa ja lähdin pois. Käyty! Mutta vaikka en itse ole uskovainen niin täytyy myöntää, että olen täällä törmännyt jo pariinkin todella hienon projektiin, mistä rahat tulevat kirkolta ja mikä auttaa ihmisiä. Eli paljon hyvää ne saavaat aikaiseksi. Amen!
Huomenna siis on se päivä kun saan tavallaan itse vetää ryhmää, eli saan puhua terveellisistä ruokailutavoista, miten ja miksi ne vaikuttaa ihmiseen positiivisesti ja myös opettaan valmistamaan ruokaa. Hieman jännittää mutta odotan innolla. Pistän kyllä kaikki tekemään ja osallistumaan ruoan valmistukseen ja yritän tehdä siitä mahdolliseman hauskan jutun. Tsemppi mulle siihen! Huomenna mulle tulee myös vieras kotipuolesta eli loppuviikon varmaankin näytän hänelle Edinburghin kauneutta ja koitan itsekin ottaa vaan rennosti. Eli kiva päivä tulossa!
Hei, ja muistakaa hymyillä ja olla positiivisia! Se tarttuu!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti